Tarkemmat ohjelmatiedot päivittyvät alle.

Ilmoittautumislinkki tapahtumaan

Itäiset utopiat - Taide  tulevaisuuden rakentajana

 Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran järjestämässä seminaarissa tarkastellaan itäistä Suomea ja kulttuurikenttää uudenlaisen ajattelun alustana. Monialaisen keskustelun ja esimerkkien kautta nostamme esiin taiteen mahdollisuuksia toimia moninaisissa rooleissa yhteiskunnan eri alueilla ja osana kestävää infrastruktuuria. Seminaaripaikkana toimii laivaravintola M/S Camilla, jossa Saimaan lisäksi päästään kiinnostavien puheenvuorojen, yhteisen keskustelun ja taiteen äärelle.

Seminaari on osa monivuotista keskusteluiden ja tapahtumien sarjaa, jossa Etelä-Karjalan Taiteilijaseura tarkastelee itäistä toimijuutta tulevaisuuden rakentajana taide- ja kulttuurialalta käsin. Mukaan keskusteluun kutsutaan kuvataiteen ja muiden kulttuurialojen verkostoja sekä tekijöitä, kaupunkeja, alueella toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä.

Hankkeeseen on myönnetty Etelä-Karjalan Maakuntarahaston Kärkihankerahoitus.

Etelä-Karjalan Taiteilijaseura
Etelä-Karjalan Taiteilijaseura Instagramissa

Seminaarin ohjelma






 9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvit

9.40 Tilaisuuden avaaminen
Tilaisuuden juontaja kuvataiteilija Jussi Nykänen
Tervetulosanat Etelä-Karjalan Taiteilijaseura puheenjohtaja Anni-Sofia Knuuttila  

9.50 Taide ja matkailu periferioiden vetovoimana
Keskustelun aluksi kuullaan Taidekansallispuisto-hankkeen esittely hankevastaava Laura Mellasen toimesta. Muina keskustelijoina taiteilijatutkija Anna Jensen ja muotoilija, käsikirjoittaja-ohjaaja ja draamapedagogi Heidi Parkkinen. Keskustelun moderaattorina toimii kuvataiteilija Hanna Ryynänen.

11.05 Esimerkki taiteesta: Taide dokumentaationa
Susa Walve Parikkalan Patsaspuistossa järjestetyssä kuvataiteen verkostotapahtumassa

11.20 Taide osana kunnan ekosysteemiä
Teemaa alustaa Etelä-Karjalan Taiteilijaseuran Kokeilevan Taidelaboratorion esittely taiteilijaseuran näyttelykoordinaattori Janette Holmströmin toimesta. Keskustelijoina mukana Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toiminnanjohtaja Arttu Taponen, väitöskirjatutkija Minna Kääriäinen. Keskustelun moderaattorina toimii toimittaja Pekka Vahvanen.

12.30 - 14.30 Kanavaristeily Saimaan kanavalle
Kaksituntisella kanavaristeilyllä pääset kokemaan Saimaan kanavan jännittävän sulutuksen. Risteilemme 43 kilometrin pituiselle kanavalle ja laskeudumme 13 metrin korkuisen Mälkiän sulun. Sulutuksen jälkeen käännämme kurssin takaisin kohti Lappeenrannan satamaa. Risteilyn aikana lounas ja muuta ohjelmaa. 

12.30 Lounas (omakustanteinen) - risteilyn aikana

13.20  Naamio-Liisan musiikkiperformanssi

13.30   Rajapinnoilla – taide dialogissa muiden alojen kanssa - risteilyn aikana
Mukana keskustelussa Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Teemu Mäki ja “Itäkulmat - Kulttuuri Itä-Suomen maaseudun elinvoimaisuuden edistäjänä” -hankkeen projektikoordinaattori Nazia Asif Etelä-Savon Maakuntaliitosta sekä kulttuurituottaja Emmi Vainio. Keskustelun moderaattorina toimii kuvataiteilija Elli Toivoniemi.

14.40 Esimerkki taiteesta: Taidelainaamo

14.50 Kahvitauko

15.20 Loppukeskustelu
Mitä päivästä jäi käteen?

16 - 16.15 Yhteenveto itkuvirrellä
Kansanlaulaja, itkijä Emilia Kallonen esittää itkuvirren seminaarin yhteenvetona.  Itkuvirsi on ihmisten välisiä yhteyksiä ja yhteisyyttä vaalivaa sanallista ja musiikillista ilmaisua, joka kutsuu myötäelävään kohtaamiseen. Elävän taiteen ja perinteen muotona itkuvirsi osallistuu, keskustelee ja sytyttää empatiaa.


Seminaarin keskustelijat ja osallistujat



 Laura Mellanen on kontekstitaiteilija, taiteilija-kehittäjä ja Vaara-Kainuun taidekansallispuiston valmisteluhankkeen koordinaattori Mustarinda-seura ry:ssä, jossa hän toteuttaa hankkeen yhteisöllistä, sisällöllistä ja poliittista valmistelua. 

Vaara-Kainuun Taidekansallispuisto





 Anna Jensen on Suomessa ja Virossa toimiva kuraattori, tutkija, taiteilija ja kirjoittaja, jonka praktiikassa yhdistyvät tutkimuksellisuus, kollektiivisuus ja paikkasidonnaisuus. Jensen on Porin kulttuurisäätö - kollektiivin perustajajäsen ja kuratoinut nomadista Pori Biennaalia vuodesta 2014 lähtien. Jensenin 2023 valmistunut väitöskirja Encyclopedia of In-Betweenness: An Exploration of a Collective Artistic Research Practice käsitteli nykytaiteen diskursseja ja taidetta yhteiskunnallisesti merkittävänä, jatkuvasti muuttuvana ja tuloillaan olevana ilmiönä. Parhaillaan hän työskentelee post doc -tutkijana Viron taideakatemiassa paikan, historian, kielten, menneisyyden aavaiden ja yhteisöjen välisiä suhteita tarkastelevan City Is the Thing Bodies and Time Move Through: Concrete Structures of In-Betweenness hankkeen parissa.

Heidi Parkkinen on lappeenrantalainen muotoilija, käsikirjoittaja-ohjaaja ja draamapedagogi. Hän toimii etelä-karjalaisen, esittävän taiteen kietueteatterin, Ratakollektiivin käsikirjoittaja-ohjaajana. Parkkinen kirjoittaa parhaillaan Ratakollektiivin 2027 ensi-iltaan tulevaa dokumenttiteatterinäytelmää Iltalöysi - paperityöläisen tarina. Hänen käsikirjoitus-ohjauksensa, Parikkalan Patsaspuiston ITE-taitelija Veijo Rönkkösestä kertova VEIJO - monologinäytelmä voitti 2025 valtakunnallisen monologikilpailun.



 Janette Holmström (s.1984) on Etelä-Karjalan ja Helsingin välillä aikansa jakava kuvataiteilija. Holmström on valmistunut Imatran taidekoulusta ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta. Näyttelyiden lisäksi hän on työskennellyt julkisen taiteen parissa, tapahtumatuottajana, kuraattorina ja ollut mukana erilaisissa kulttuurialan yhdistyksissä edistämässä taiteen näkyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Vuonna 2025 Etelä-Karjalan liitto myönsi hänelle Etelä-Karjalan Vuoden kulttuurivaikuttaja-palkinnon.

Holmström on toinen Itäiset utopiat-hankkeen koordinaattoreista.

Janette Holmström

 Arttu Taponen on toiminut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2024 alkaen. Säätiön ydintehtävä on karjalaisen henkisen ja aineellisen viljelyn tukeminen ja kehittäminen sekä karjalaisten perinteiden vaaliminen maassamme. KKES jakaa vuosittain apurahoja tieteeseen, taiteeseen ja kulttuuriin noin 600 000 euroa. Lisäksi säätiö tukee pohjoiskarjalaisten nuorten opiskelua.

Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö


 Minna Kääriäinen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hänen väitöskirjatutkimuksensa kartoittaa suomalaisen kokeellisen kirjallisuuden yhteiskunnallisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on uuttaa esiin ajassamme vaikuttavaa tieteen, taiteen ja teknologian utooppisuutta. Kääriäinen on työskennellyt vuoden alusta lähtien kirjallisuuden ja taiteensosiologian oppiaineiden yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella. Luottamustoimissaan hän toimii Joensuun kaupungin kaupunkirakennelautakunnan sekä yleiskaava 2040 -toimikunnan varsinaisena jäsenenä.



 Naamio-Liisan musiikkiperformanssi yhdistää minimalistista sähköviululla ja efektipedaalilla luotua äänimaisemaa ja lyriikkapohjaista spoken-word- folk-popia orgaanisesti rönsyileväksi kokonaisuudeksi.

Naamio-Liisa on Lappeenrannassa asuvan ja työskentelevän kuvataiteilija-muusikko Heli Valkaman sooloprojekti, joka jatkaa Valkaman monitaiteellista työskentelytapaa ja tilankäytön hahmottelua.

 Teemu Mäki (s. 1967) on kuvataiteilija, kirjailija, ohjaaja (teatteri/ooppera/elokuva) ja tutkija. Hän on Kuvataiteen tohtori (2005) ja Taiteellisen tutkimuksen dosentti Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa. Mäki on toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1990 lähtien, lukuunottamatta vuosia 2008–2013, jolloin hän oli Kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa. Taiteellisen työnsä ohella hän on toiminut Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana vuodesta 2018. Mäki on pitänyt 64 yksityisnäyttelyä, osallistunut noin 250 yhteisnäyttelyyn, kirjoittanut kymmenen kirjaa ja ohjannut sekä käsikirjoittanut näytelmiä, elokuvia ja oopperoita. Hän on on syntynyt Lapualla, ja asuu sekä työskentelee Helsingissä ja Lapualla.

Teemu Mäki

 Nazia Asif (HuK., kulttuurituottaja YAMK) toimii projektikoordinaattorina Itäkulmat – Kulttuuri Itä-Suomen maaseudun elinvoiman edistäjänä-hankkeessa, Etelä-Savon maakuntaliitossa. Itäkulmat on kolmen maakunnan yhteinen ponnistus. Hankkeen päätoteuttajana toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, joka vastaa myös Pohjois-Savon osalta hanketoteutuksesta. Etelä-Savon osalta osatoteuttajana toimii Etelä-Savon maakuntaliitto. Itäkulmat-hankkeen myötä vahvistetaan maaseutujen kulttuuritalojen, taideresidenssien ja kylätalojen toimintaa. Kehittämistoimintaa tehdään yhdessä paikallisten toimijoiden ja alueen luovan alan toimijoiden kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoitus tulee Itä-Suomen elinvoimakeskukselta.

Nazia on toiminut Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti parikymmentä vuotta erilaisissa kulttuurialan tehtävissä. Hänen opiskelutaustansa on vahvasti teatterissa ja taiteen tutkimuksessa, mutta työelämä on vienyt tuotantojen ja hankemaailman pariin. Erityisen lähellä sydäntä ovat kulttuurin ja taiteen mahdollistaminen mahdollisimman laajalle joukolle sekä taiteilijoiden asema itäisessä Suomessa.

 Emmi Vainio on kulttuurituottaja, joka on työskennellyt reilut 15 vuotta lähinnä taiteen vapaalla kentällä eri taiteenaloilla Helsingissä. Hänellä on kokemusta saavutettavuuden, yhteisölähtöisen työskentelyn ja osallisuuden kysymyksistä. (Tällä hetkellä Vainio työskentelee Frame Contemporary Art Finlandissa).






 Emilia Kallonen on kansanlaulaja, itkijä, esitystaiteilija ja musiikkipedagogi, joka on työskennellyt itkuvirsien parissa ammatillisesti noin 15 vuotta sekä esiintyjänä että kouluttajana. Vuosina 2021-2023 Kallonen työskenteli Koneen säätiön tuella Kyynelkanavat -nimisessä tutkimusta ja taidetta yhdistävässä hankkeessa, jossa työryhmä tutki itkuvirsiperinteen muotoja, käytänteitä ja merkityksiä 2000-luvun Suomessa. Hankkeessa perustettu yhtye Surento (Liisa Matveinen, Emmi Kuitinen, Emilia Kallonen) on edelleen elinvoimainen. Esikoisalbumi Sulatoin julkaistiin huhtikuussa 2026 ja yhtye esiinnyi myös Lappeenrannassa elokuussa 2026.  

Emilia Kallonen

Itkuvirret eli äänellä itkeminen on vanhaa karjalaista kansanperinnettä, joka on kiinteästi liittynyt erilaisiin siirtymärituaaleihin. Niillä kuvataan eroa, kaipuuta sekä yhteenkuuluvuutta. Kulttuurisena käytänteenä ja vahvana tunnepitoisena ilmaisukielenä itkuvirsillä on vuosisatojen ajan ollut erityinen merkitys yhteisön sisäisten sosiaalisten siteiden ja elämän tasapainon hoitamisessa ja vaalimisessa. Itkuvirsien avulla on kommunikoitu myös tuon ilmaisissa oleville, edesmenneille yhteisön jäsenille ja pidetty huolta koko sukuyhteisöstä elämän rajan molemmin puolin. Rituaalien ulkopuolella itkuvirsillä on mm. huojennettu jokapäivisiä huolia, vastaanotettu rakasta ystävää tai sukulaista vieraululle tai saateltu matkaanlähtijöitä. Tänä päivänä, 2020 luvun Suomessa, itkuvirret ovat saaneet myös uusia tulkintoja ja käytänteitä. 

 Jussi Nykänen (s.1985) on lappeenrantalainen kuvataiteilija, joka yhdistelee teoksissaan usein perinnetietoa ekologisiin teemoihin. Viime vuosina hän on löytänyt innoituksen työhönsä eritoten Saimaan järviluonnosta ja itäsuomalaisesta kansanperinteestä. Nykänen on Etelä-Karjalan taiteilijaseura ry:n aktiivijäsen ja yksi Linnoituksen grafiikanpajan taiteilijoista.